Auringonkukkasämpylät

Vaikka itse suosinkin nykyään gluteenista ruokavaliota, niin teen melko usein sämpylöitä kuvauksiin. Mun sämpylöistä tulee joka kerta vähän erilaisia, mutta aina yhteinen tekijä niissä on rapea kuori ja runsas auringonkukansiemen-pitoisuus.

Tässä ohje mun sämpylöihin. Variaatioita saa lisäämällä sekaan myös muita siemeniä kuten seesamin- tai kurpitsansiemeniä. Myös leseet voi halutessaan jättää pois, mutta muun mielestä ne tuo ihanan koostumuksen ja antaa lisää kuitupitoisuutta. Teen itse sämpylät aina ns. "käsivaralla", eli en mittaa raaka-aineiden määriä. Tämän vuoksi mittamäärät tässäkin hyvin suurpiirteisiä.

Sämpylätaikinan on tarkoitus jäädä hiukan löysäksi. Eli niitä ei ole tarkoitus leipoa sämpylöiksi. Itse nostelen hieman löysän taikina kädellä pellille. Oikeanlainen taikinan koostumus on melkein kuin paksuksi keitetty kaurapuuro. Muuttamalla takinan löysyyttä saa myös vaihtelua sämpylöiden koostumukseen, joten kannattaa testailla erilaisia. Yhtä ja oikeaa ei ole. Jos taikina tarttuu käsiin, niin kostutan kättä aina vedessä jokaisen sämpylän välissä - tällöin taikina irtoaa paremmin.

Auringonkukkasämpylät

5 dl käden lähmpöistä vettä
1 pss kuivahiivaa
2 rkl hunajaa
1 tl ruususuolaa
1 - 2 dl auringonkukansiemeniä
1 dl kaura-, ruis-, tai vehnäleseitä tai kaikkia niitä (enemmäkin voi laittaa)
3 - 6 dl luomuvehnäjauhoja (mieluusti ainkin osittain spelttiä)
oliiviöljyä kourallinen

Sekoita pussillinen hiivaa reilusti kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, hunaja, auringonkukansiemenet ja leseet. Lisää vehnäjauhoja sen verran, että koostumus jää hiukan "normaalia"sämpylätaikinaa löysemmäksi (siten että se ainakin vielä tarttuu käsiin). Lisää lopuksi kourallinen oliiviöljyä.
Anna taikinan kohota niin kauan kuin maltat (väh. 15 min olisi hyvä, mieluusti enemmänkin). Nostele taikinasta nokareita pellille kotutetulla kädellä (voit myös tehdä sen kauhalla, jos jätät taikinan niin löysäksi). Kohota sämpylöitä vielä mieluusti liinan alla ja paista sitten 180 - 200 asteessa n. 20 - 25 min.
Tarjoa sämpylät lämpiminä voin, juuston ja tuoteen tomaatin kera!

Ihana granaattiomena

Vielä toistaiseksi kylmää välipalalinjaa...
Jo niin tuttu joka kuukautinen kiukutteluviikko lähestyy kovaa vauhtia. Siksipä suosin nyt taas Granaattiomenaa. Tässä sen kunniaksi terveellinen ja helppo välipala. Granaattiomena tuo rahkaan ihanan raikkauden ja ei tarvitse kaverikseen oikeastaan mitään makeutusainetta. Itse käytin tässä jogurttirahkaa, mutta jos käytät pelkää maitorahkaa voi sitä halutessaan makeuttaa vaikka hunajalla tai intiaanisokerilla.

Granaattiomenarahka

1 prk jogurttirahkaa
1 granaattiomena
mustikoita
banaaniviipaleita

Painele kokonaista granaattiomenaa aluksi siten, että tunnet siementen irtoilevan kuorista. Halkaise granaattiomena puoliksi ja koputtele siemenet lautaselle. Poista vaaleat siemenkodan rippeet lautaselta.
Sekoita siemenet ja mehu jogurttirahkan kanssa (voit myös käyttää tavallista maitorahkaa ja jogurttia tai vain toista niistä). Nauti mustikoiden ja banaaniviipaleiden kera.

Lue tarkempaa infoa granaattiomenan hyvistä puolista aiemmassa postauksestani, täältä!

Hiljaiselo kohta ohi...

Keittiöremontti on vaatinut kärsivällisyyttä. Otimme alusta saakka sen asenteen, että emme hätäile, vaan teemme rauhassa yhden asian kerrallaan. Nyt kun loppu häämötää, kärsivällisyys on koetuksella. Olen ollut melko suurpiirteinen suunnittelun kanssa, joten yllätyksiä on tullut matkan varrella useita. Olemme olleet ilman sähköuunia nyt kohta kaksi kuuukautta ja mulla on niin ikävä helppoja uuniruokia!
Mutta suurta lohdutusta on kuitenkin tuonut vähän aikaa sitten valmistunut puuliesi/leivinuuni! Sen lämmittely on tosin täytynyt aloittaa ihan hissukseen, joten karjalanpiirakoita ei ole vielä päässyt leivinuunissa tekemään :) Mutta asiansa se on jo ajanut hellan ominaisuudessa ja mikäs sen mahtavamapaa kuin yhdistää tehokkaasti ruoanlaitto ja talon lämmitys.

Paraikaa sähkömies asentaa uuttaa sähköhellaamme ja huomenna saadaan jopa tiskipöytä! Eli pikkuhijaa pieleen mittatut palaset alkavat loksahdella paikoilleen... Siitä tulee niin hieno! Nyt uhkun täyttä intoa päästä kokkailemaan uudessa keittiössä, joten hiljaiselo täälläkin loppuu hyvin pian.
Sitä odotellessa voitte ihastella meidän keittiön sydämen syntymää...

Punajuurilaatikko

Mun jouluvalmistelut on mennyt pitkälti keittiöremonttia suunnitellessa ja järjestäessä. Meille on tulossa keittiöön nimittäin vihdoin puuhella/leivinuuni! Ja kun yhden asian lähtee tekemään, huomaa pian, että kaikki muukin menee helposti uusiksi Muuraushommat olisi tarkoitus aloittaa heti joulun jälkeen ja loppu keittiö valmistunee sitten joskus omaan tahtiin. Tiedän jo nyt, että mitään aikataulua on turha lyödä lukkoon. Hiljaa kai hyvä tulee...

Odotan innolla uutta keittiötä, mutta samalla tiedostan se, että tässä välillä joudumme olemaan monta viikkoa ilman keittiötä. Seuraavan kuukauden postaukseni, tulevatkin varmasti olemaan hieman toisenlaisia. Kylmiä ruokia lähinnä ja kenties mikroruokaa tai takassa pitkään haudutettuja uuniruokia :)

Jouluruoat pidän tänä vuonna suht. pelkistettyinä, sillä Tapaninpäivänä kaikki keittiöylellisyytemme ovat poissa. Eli liikaa lämpimänä syötäviä ruokia emme viitsi turhaan hamstrata jääkaappiin pilaantumaan. Mutta jotain tein nyt kuitenkin, nimittäin aivan ihanan punajuurilaatikon! En juurikaan ole joululaatikoiden ystävä, mutta tämä kokeilu toimi mielestäni loistavasti! Tänä vuonna joulupöydästämme löytyvät lähinnä uuniperunat, tämän punajuurilaatikko, kinkku kastikkeineen, erilaiset kylmät kalaruoat, sekä lapsuudensuosikkini jouluherneet (=miedolla lämmöllä haudutetut purkkiherneet)! Pipareita meinasin leipoa huomenna myöskin. Mutta siinäpä se sitten....

Tässä joulun kunniaksi resepti helppoon punajuurilaatikkoon, jonka harjoitusmielessä haudutin takassamme. Suosittelen kokeilemaan. Toimii hyvin myös jouluajan ulkopuolella. Söin tätä eilen raejuuston, herneiden ja makrillifileiden kanssa (tomaattikastikkeessa) ja hyvää oli.

Herkullista joulua kaikille!

Punajuurilaatikko

1 kg punajuuria

2 dl kuohukermaa

1 dl vettä

3 munaa

½ tl ruususuolaa

1 rkl siirappia (tai hunajaa)

½ - 1 sitruunan mehu

1 tl muskottia

ripaus mustapippuria
½ - 1 pkt aurajuustoa (voi jättää hyvin myös pois)

voita

Keitä punajuuret vedessä pehmeiksi. Laita ne kylmään veteen ja hiero kuoret niistä pois (helpompaa kuin veitsellä kuoriminen). Raasta tai soseuta punajuuret (itse soseutin). Lisää muut aineet ja kaada seos voilla voideltuun vuokaan ja laita päälle muutama voinokare. Paista 200 asteessa ensiksi noin 50 min. Laske lämpö 150 asteeseen ja anna hautua kunnes koostumus on mielestäsi sopivaa.

Mun paras tomaattikeitto

Olin aikoinani tarjoilijana Soul Kitchen nimisessä ravintolassa, jossa historian 1. ruokalistalla tosi ihana tomaattikeitto. Utelin kokilta reseptiä ja se oli lähestulkoon alla olevan reseptin mukainen (pieniä lisäyksiä on tainnut vuosien varrella kuitenkin tulla). Koska tää on ollu tosi toimiva keitto omalla ruokalistallani jo vuosia, on nyt aika jakaa se täälläkin!

Monia tomaattikeittoja on tullut kokeiltua, mutta mun mielestä ei ole tämän voittanutta. Keitto on todella helppo valmistaa ja maku on kookosmaidon ansioista ihanan pehmeä. Pientä tulisuutta keittoon tuo punainen curry, mutta potkua voi halutessaan lisätä laittamalla keittoon myös chiliä. Todellisen gourmet keiton saat tekemällä keiton tuoreista, kaltatuista tomaateista, mutta hyvä tulee tomaattimurskastakin valmistettuna :)

 Ja aikalailla ajan hengessäkin mennään, sillä onhan tää suhteellisen jouluisen värinen...

Tomaatti-kookoskeitto

2 rkl voita

1 sipuli

2 kynttä valkosipulia

2 prk tomaattimurskaa (tai 800 g tomaatteja)

½ prk (50 g) punaista currytahnaa (spice up tms)

½ - 1 tl ruususuolaa

ripaus mustapippuria

1 tl hunajaa

1 prk (400 g) paksua kookosmaitoa

3 dl vettä

1 rkl maizenaa

Paista silputut sipulit voissa. Lisää tomaattimurska, currytahna ja mausteet. Keittele keittoa hetki ja lisää lopuksi kookosmaito ja vesi. Soseuta keitto tehosekoittimella tasaiseksi. Suurusta koostumus sopivaksi maizenalla. Tarjoa sellaisenaan tai raejuuston kera!

Joulua pukkaa...

Vietän joulun pitkästä aikaa kotisuomessa ja tavoitteena onkin tehdä jouluruokia, mutta hieman omilla variaatioilla. En ole mikään suuri kinkun ystävä, mutta lapsuudenkodissani isäni itse suolaama kinkku kuului joulupöytään ja se oli kyllä hyvää. Nyt ajattelin itsekin testata sellaisen tekemistä, ensimmäistä kertaa elämässäni. Eilen laitoinin suolaamattoman tuore-luomukinkun suolaan ja maakellariin odottelemaan. Nähtäväksi jää mitä siitä sähköuunipaistolla tulee...

Eniten odotan yli jääneen kinkun hyödyntämistä joulun jälkeisissä ruoissa. Esim. joulukinkusta tehty kinkkukiusaus on kyllä tosi hyvää... Joulun kokkausantia raportoin tänne pian. laatikoita on turha odotella, mutta jotain muuta mielenkiintoista tulee varmasti. Uunijurekset, erilaiset kalaruoat, punakaalipaistos ja lampaan maksalaatikko on kyllä ollut suunnitelmissa...

Resepteissä seititeema jatkuu Hidasta elämää sivustolla. Hyvä, raiskas vaihtoehto joulun ruokaähkyjä odotellessa: http://hidastaelamaa.fi/2012/12/resepti-inkivaari-kookos-kala/

Munimishommii...

Kananmunien suurena ystävänä täytyy jakaa iloinen tapahtuma täälläkin. Yhdelle kanoistamme kuoriutui viime kesänä 11 tipua, joista 7 oli kanoja ja 4 kukkoja. Nyt noin kuukausi sitten alkoi kanalan munintapesään ilmestymään ns. neitsytmunia, eli pikkukanat alkoivat treenailla aikuisten hommia.

Eräänä aamuna pikkumunan pienuus oli kuitenkin lähes hämmästyttävä. Lapsuudestani kanat ja heidän muniensa oikut ovat kyllä tuttuja (aina nahkamunista minimuniin), mutta koskaan en ollut näin pientä kananmunaa nähnyt! Jännityksellä odotimmme, onko munassa keltuiaista tai valkuaista laisinkaan, mutta lopputulos oli kuin ihka oikea, täydellinen kanamuna. Tosin vain Barbi-koossa :)

Kunnian minimunan syömiseen sai koiramme Roomeo, joka oli todella kiinnostunut aiheesta - niinkuin kaikesta mikä muistuttaa keppiä, sukkaa tai palloa...